INDEX    UUTISIA    MEISTÄ    PENTUJA    PENTUEET    KOIRAMME    GALLERIA    MUISTOISSAMME    LINKIT    VIERASKIRJA

 


 

K E N N E L   A U R R A   S I N G
Marika & Vili Lehtonen
Mansikka-aho 4
49570 KANNUSJÄRVI
FINLAND
GSM +358 (0)50 573 3046
marika.lehtonen (at) aurrasing.eu
kennel.aurrasing (at) gmail.com

 
 
 
P-PENTUEEN PÄIVÄKIRJA
 
 
10.8.2009
Reipas Fanni neitonen on nyt muuttanut uuteen sijoituskotiinsa, Riikan ja perheensä luokse Kerimäelle. Ihmisjäsenten lisäksi Fannin uuteen perheeseen kuuluu kääpiöpinseri narttu Pimu (Aurra Sing Love Story), sekä enkkubulldoggi uros Remu. Jatkossa Fannin kuulumisia saanee omien sivujemme lisäksi lueskella Riikan blogista http://lovestory.vuodatus.net/.
Onnea koko perheelle pikku termiitin kanssa, pian taas nähdään!
 
 
 
 
3.8.2009
Ja taas on muutama viikko vierähtänyt kuin siivillä. Fanni on jo yli 6 viikkoa vanha, reipas ja tosi menevä tyttönen. Oikeastaan aika riivinrauta; ehtii joka paikkaan silmän räpäyksessä, roikkuu puntissa, "kiusaa" aikuisia koiria ja on niin maan perusteellisen ihana :). Ruoka maistuu ja paino nousee, tällä hetkellä reilu 1,5 kg. Menneenä perjantaina käytiin neito tunnistusmerkitsemässä ja pentutarkastus tekemässä. Kaikki kunnossa ja vihdoin sai myös rekisteröinnin käyntiin. Tässä taas kuvasatoa menneiltä päiviltä.
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
 
23.7.2009
Vihdoin ja viimein ensimmäiset poseerauskuvat neidosta, ikää tulevana lauantaina 5 viikkoa. Melkoisen haasteellinen kuvattava tämä neito ;).
Suuri kiitos avusta Jaana ja Anni!
 
 
 
 
20.7.2009
Niin se vaan taas on muutama viikko vierähtänyt ihan siivillä. On ollut niin paljon tekemistä, että kotisivujen päivityksetkin on hieman jääneet retuperälle sieltä täältä. No, parempi myöhään kun ei milloinkaan ;).
Fanni on mahtavan tomera, iloinen ja avoin hännän heiluttaja. Näinköhän on isoisä Kaukon iloinen mieli neitoselle periytynyt, sen verran silmiinpistävästi neito häntäänsä heiluttelee lähes kaiken aikaa. Lauantaina (18.7.)puntariin heilahti lukemaksi 1046 grammaa, eli hyvin on ruoka maistunut ;). Fanni on oikeastaan aika termiitti jo. Koko alakerran ja hyvä osa pihastakin on tutkittu ja ihan neidon omasta toimesta. Ei paljon pikkuneitoa puristele jos/kun äippä Raisa ottaa hatkat ja painelee omiin touhuihinsa; paikkojen tutkimiseen ei selvästi tarvita muiden opastusta. Isoäiti Santra ja isoisä Kauko ovat myös riiviön tulilinjalla kun neito päättää seuraa ja leikkikaveria vaatia, mutta jollei aikuisia koiria huvita, on turvapaikka yhtä lähellä kuin lähin sohva. Myös vieraita on käynyt ihan kiitettävästi ja neitonen on saanut paljon huomiota osakseen ja selvästi myös nauttii siitä.
Joudun valitettavasti pyörtämään pyhät lupaukseni ekoista posetuskuvista tällä erää. Huonohermoinen kuvaaja ja kovin vilkas pentu ei näet ole kauhean hyvä yhdistelmä. Loppuviikosta on taas luvassa vieraita, jospa sitten saataisiin ensimmäiset poseerauksetkin aikaiseksi. Sitä odotellessa nyt kuitenkin sekalainen joukko kuvia neidon touhuiluista.
 
 
 
 
 
 
 
 
5.7.2009
Viikko vierähti taas niin ettei edes ehtinyt oikeastaan huomata. Raisa lenkkeilee täyttä päätä ja suurella innolla, sen aikaa malttaa hyvin Fannin jättää nukkumaan. Fanni onkin oikea tehopakkaus. Silmät aukesivat keskiviikkona 1.7. ja nyt tämä tehotyttö pyyhkii menemään jalat allaan täyttä päätä. Ryömimisestä ei ole enää tietoakaan ja paperille tarpeiden teko on alkanut. Tosin kakkoja ei edelleenkään edes ehdi nähdä kun tunnollinen äiti pitää siitä niin säntillisesti huolta ;). Painoa Fannille oli lauantaihin mennessä ehtinyt kertyä mukavat 614 g. Toivottavasti säät alkavat tästä jälleen lämmetä, ensi viikon aikana olisi tarkoitus lähteä kokeilemaan ulkoilua.
 
 
 
 
 
 
 
28.6.2009
Viikko on vierähtänyt nopeasti ja kaikin puolin mallikkaasti. Pienelle prinsessalle on valittu jo nimikin, rekisteripaperiin tullaan kirjaamaan kennelnimen perään "melko siistiä/trendikästä" merkkaava Pretty Fly ;). Ja tuleva sijoituskotikin tuossa jo ilmoitteli, että tuttavallisesti neitoa tullaan kutsumaan nimellä Fanni.
Painoa on viikon aikana kertynyt komeat 374 g (lauantaina 27.6.), joten hyvin on maito natiaista kasvattanut. Raisa hoivailee edelleen erittäin mallikkaasti, mutta malttaa jo hetkiksi tulla pois ainokaisensa luota. Lähti jopa lauantaina metsälenkille, mutta puolessa välissä alkoi mieli kotiin halajamaan, joten loppumatkan taittoi kytkettynä. Yllättävän rauhallisesti Raisa ottaa muiden koiriemme, ihan kuten ihmistenkin, satunnaiset käväisyt pentulaatikon reunojen ulkopuolella, mutta kukapa sitä turhia viitsisi huudellakaan. Normaalista poiketen Raisa ja Fanni ovat näet jo olohuoneemme asukkeja. Isoäiti Santra aloitti pahimmoilleen juoksunsa ja muutti näin ollen ylempään kerrokseen eristyksiin pojista ja Raisa alakertaan pentunsa kanssa.
 
 
 
 
 
 
 
 
21.6.2009
Niin siinä sitten kävi, että päiväkirjan aloitus vaan lykkääntyi ja lykkääntyi. Saamaton minä. Tässä siis hyvin tiivistettynä alusta aina siihen kun tytön tylleröinen näki yöttömän yön juhannus lauantaina 20.6.
Astutukset sujuivat ihan moitteetta, kolmena päivänä niin, että ensimmäinen astuminen oli 9 päivää juoksun alusta (jolloin uros hieman hapuili ja näin saatoin päätellä ettei päivät ihan vielä kohdallaan olleet), toinen 11 ja kolmas 13 juoksun alusta. Viimeinen oli ehdottomasti paras, mutta päätimme luottaa siihen että tämä riitti. Ja riittihän se. Ultraa vilautettiin muun käynnin yhteydessä sen verran, että selvisi jotta tiine on. Tosin siihen mennessä oli jo muutenkin selvät tiineyden merkit, pahoinvointia myöten. Tiineyden ajan Raisa söi vaihtelevasti, lähinnä mitä milloinkin mieli teki. Jos teki ;). Kurkkua olisi kiskonut vaikka kuinka paljon, kyllä niitä mielitekoja voi näemmä koirillakin olla, mutta sattuneesta syystä kurkku nyt ei voinut olla se pääruoka vaikka Raisa niin itse varmasti olisi halunnutkin. Melko varhaisessa vaiheessa kuitenkin oli nähtävillä, että mitään suurta pentuetta ei ole luvassa, sen verran pieni Raisa oli kaiken aikaa vuorokausiin nähden. Kun sitten hain neidon viikon 24 alussa mammalomalle, sanoin heti ettei tuosta mahasta yhtä enempää ole luvassa. Käytin Raisan kuitenkin rtg:ssa ja se varmisti epäilyni todeksi. Sitten alettiin vain jännittämään sukupuolta. Itse luonnollisesti pidin peukkuja tytölle, mutta lopulta sukupuoli olisi ollut aivan sama, kunhan synnytys sujuisi.
Lauantaina Raisa sitten aloitti tyhjentämään itseään. Ulkona ei voinut käyttää enää vapaana, sen verran kova halu neidillä oli hakeutua talon alle, liiteriin, talliin, konesuojaan jne. jne. Siinähän sitä oltaisiin oltu jos olisi vaikkapa talon alle linnoittautunut... Huh. Väliajat neito oleskeli omassa rauhassaan yläkerrassa. Illan edellä alkoi sitten tapahtua. Raisa käyttäytyi levottomasti, petaili, vinkui ja aina aika-ajoin ulvoi kuono kohti kattoa. Muutama tunti meni näissä merkeissä ja sitten tulivat ensimmäiset ponnistukset. Vajaan tunnin ponnistelujen jälkeen tuli kalvot näkyviin. Kun ne sitten yhtäkkiä katosivat näkyvistä, otin luurin kouraan ja soitin päivystävälle. Selvää oli että kalvo oli hajonnut. Päivystävä oli n. 50 km päässä Virojoella, joten ei kun sinne lisävauhtia antamaan. Lääkäri teki pikaisen sisätutkimuksen todetakseen että hyvin oli auki, pentu tuntui ja kalvo, kuten arvelinkin, oli rikki. Kauaa ei ehditty piikin jälkeen ihmetellä kun Raisa jo muitta mutkitta pyöräytti neitosen boksiinsa. Mallikkaasti hoiteli myös kalvot pois ja napanuoran poikki, lopputuloksena erittäin terhakka 200 g painoinen tytön tyllerö :))). Suuri kiitos ell Seppo Ukkolalle erinomaisesta ja ystävällisestä palvelusta!
Raisa on hoidellut tylleröä erittäin mallikkaasti ja on todella rauhallinen emo! Olemme siis levollisilla mielin.
 
 
 
 
 
 
 

INDEX    NEWS    ABOUT US    PUPPIES    LITTERS    OUR DOGS    GALLERY    IN MEMORIAM    LINKS    GUESTBOOK  

design © Petra Parviainen-Tohmo 2008  © MARIKA LEHTONEN/AURRA SING